Kaikkien avioparien omaisuus tulee lopulta jaettavaksi

Avioliittolaki koskee kaikkia aviopareja. Jos omaisuuden jakamisesta ei ole avioeron tai puolison kuoleman varalta määrätty avioehdolla, sovelletaan puolisoiden omaisuuden jakautumiseen avioliittolain pääsääntöä eli ns. täyden avio-oikeudenperiaatetta. Sen mukaan aviopuolisoiden yhteiset ja henkilökohtaiset varallisuudet (omaisuus-velka) lasketaan yhteen. Tämän jälkeen saatu nettovarallisuus jaetaan yksinkertaisesti kahteen osaan, jolloin saadaan selville kummankin aviopuolison henkilökohtainen osuus omaisuudesta.

Edellä kuvatun pääsäännön kautta määritetään puolisoille avio-oikeuden nojalla kuuluva omaisuus niin avioeron kuin myös toisen aviopuolison kuoleman jälkeen. Esimerkkinä voidaan käyttää tilannetta, jossa Janne Mäkisen henkilökohtaisen omaisuuden arvo on 10.000€, hänen aviopuolisonsa Anne Mäkisen henkilökohtaisen omaisuuden arvo on 20.000€ ja heidän yhteisen omaisuutensa omaisuutensa arvo 50.000€. Tällöin aviopuolisoiden yhteenlasketun omaisuuden arvo on 80.000€. Avioliittolain mukaisesti molempien osuus avioerotilanteessa tai puolison kuollessa on 40.000€. Koska Anne Mäkisellä on enemmän omaa omaisuutta, joutuu hän avioerotilanteessa maksamaan Jannelle tasinkoa 5.000€.

Jos samalla avioparilla olisikin avioehto, jonka avulla puolisot ovat yhteisellä sopimuksella rajanneet avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, muuttuu tilanne radikaalisti. Oletetaan esimerkiksi, että Jannen omaisuus on suljettu kokonaan  avio-oikeuden ulkopuolelle, mutta Annen omaisuus jää kokonaisuudessaan avio-oikeuden piiriin. Tällöin Janne pitää oman henkilökohtaisen omaisuutensa 10.000€ ja osuutensa yhteisestä omaisuudesta 25.000€. Lisäksi Janne saa puolet Annen omaisuudesta. Anne omaisuus on yhteensä 20.000€ + 25.000€ = 45.000€, joten Anne maksaa Jannelle tasinkoa 22.500€. Annen omaisuus olisi jaon jälkeen 22.500€ ja Jannen 57.500€.

Jos avio-oikeus poistetaan taasen molemmilta aviopuolisoilta kokonaan, on jaon lopputulos Jannelle 35.000€ ja Annelle 45.000€.

Avioehdon sisältöä voidaan nykytulkinnan mukaisesti määrittää hyvinkin tarkasti. Suosituin malli lienee edelleen molempien avio-oikeuden sulkeminen pois kokonaisuudessaan avioerotilanteessa. Tämän lisäksi hyvin tyypillisiä määräyksiä ovat sellaiset, joissa avio-oikeus suljetaan pois juuri tietyn omaisuuden osalta, kuten yrityksen osakkeiden tai perintönä saadun omaisuuden osalta.

Yleisiä avioehtomääräyksiä

• Kummallakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta mihinkään toisen puolison omaisuuteen
• Toisella puolisolla ei ole avio-oikeutta toisen puolison  omaisuuteen
• Toisella puolisolla ei ole avio-oikeutta toisen puolison omistamiin tietyn yrityksen osakkeisiin
• Kummallakaan puolisolla ei ole oikeutta toistensa perintönä tai lahjana saamaan omaisuuteen
• Kummallakin on avio-oikeus yhteiseen omaisuuteen, mutta ei avio-oikeutta henkilökohtaiseen omaisuuteen.
• Edellä mainittujen yhdistelmiä

Edellämainitut vaihtoehdot kuvastavat laajuutta, jolla avioehtoa voidaan käyttää puolisoiden omaisuuden jakamisessa avio-oikeuden alaiseen ja ulkopuoliseen omaisuuteen. Lopullinen päätös on suositeltavaa tehdä molempien puolisoiden omistaman omaisuuden näkökulmasta yksilöllinen tilanne kattavasti huomioiden.

Avioliiton päättyminen avioeroon tai puolison kuolemaan ja omaisuuslajien vaikutus avioehtomääräyksiin

Avioehtoa laatiessa on tärkeä huomioida, että avioehto voi tulla sovellettavaksi joko avioeron tai kuoleman kautta. Avioehtoon onkin syytä ottaa erilliset kummankin varalta erikseen.

Avioehto on suositeltavaa yhtenäistää myös mahdollisen testamentin kanssa, jotta ne tukevat toistensa määräyksiä toivotulla tavalla. Tämä on tärkeää myös verotehokkuuden kannalta. Avio-oikeuden alainen omaisuus on verovapaata, mutta peritystä omaisuudesta joudutaan maksamaan perintöveroa. Jos kaikki  omaisuus halutaan taasen kuoleman jälkeen siirtää kokonaan omille lapsille, on avioehto syytä laatia tätä toivetta tukien molempien päättymistapojen osalta.

Avioehdon laadinnassa on myös syytä ottaa huomioon tiettyjen omaisuuksien vaatimat erityiset huomiot. Näitä saattaa esiintyä esimerkiksi yrittäjyyteen, yritystoimintaan, osakeomistuksiin ja vapaa-ajan kiinteistöihin liittyvissä tilanteissa. Esimerkiksi yritystoimintaa on usein syytä suojata osakkaiden avioerojen varalta samoin kuin oman suvun kesäpaikkoja.

Uusperheissä omaisuuden jakautuminen on jo pelkästään käytännön asioiden kannalta syytä selkeyttää ennakkoon. Tällöin on erittäin tärkeää varmistua siitä, että omaisuus jakautuu tarkoituksenmukaisesti myös avio-oikeuden näkökulmasta. Joskus tämä tarkoittaa puolison tilanteen turvaamista ja joskus esim. oman biologisen lapsen aseman selkeyttämistä suhteessa puolisoon tai puolison lapsiin.

Kevyt yhteenveto

Kuten edellä olevasta suppeasta kuvauksesta pystymme ymmärtämään, on avioehto paljon laajempi asiakirja kuin yleisesti luullaan. Se ei ole siis ainoastaan oman omaisuuden turvaamista, jos avioliitto ei kestäkään. Itseasiassa päinvastoin! Avioehdossa on usein kyse siitä, kuinka itse toivomme asioiden menevän. Jos emme itse päätä, tapahtuu kaikki lain mukaan. Lain yleissäännökset voivat toimia joidenkin osalta hyvin, mutta niitä ei ole räätälöity jokaisen yksilöllistä tilannetta ajatellen. Avioehdon osalta onkin suositeltavaa tehdä tietoinen päätös myös sen tekemättä jättämisestä.

Miten edetä asiassa?

Avioehdon laadinta ja laatimatta jättäminen on osa kaikille aviopareille suositeltavia perusasioita. Laadimme Kevytjuridiikalla räätälöityjä avioehtoja yksilöllisiin tilanteisiin.